Jätepisteen sijoittelussa tärkeää on huolehtia siitä, että jätepiste palvelee kaikkia kiinteistön asukkaita mahdollisimman tasapuolisesti. Tällöin jätepisteen luonteva sijainti löytyy asukkaiden luonnollisilta kulkureiteiltä: parkkipaikan, postilaatikon tai kiinteistön ulosmenoväylien läheltä. Paloturvallisuus ja rakennusmääräykset huomioon ottaen ei jätepistettä kannata välttämättä sijoittaa myöskään aivan rakennusten viereen. Jätteiden lajitteluun saat ohjeita esimerkiksi kunnan jätehuoltoyhtiöstä.
Jätteenkeräyspisteen saa kauniisti sijoitettua pihapiiriin. Finncontin yhteistyökumppanit tarjoavat tyylikkäät vakioratkaisut kiinteistöille. Tarvittaessa suunnittelussa auttaa myös alansa ammattilainen, pihasuunnittelija.
Jätepisteen rakentamisessa huomioitavia asioita
Jätteenkuljettajalla tulee olla vaivaton pääsy jätepisteelle
Nostoperusteisesti tyhjentyvissä jätteenkeräysvälineissä on hyvä huomioida myös nämä:
Perinteisissä muovisissa jäteastioissa löytyy kaksi- ja nelipyöräisiä vaihtoehtoja, litratilavuuksiltaan 60-1100 l. Yleisimmin käytetyt kaksipyöräiset jäteastiat ovat 240-litraisia ja suuremmat nelipyöräiset 660-litraisia. Nämä jäteastiat tyhjennetään useimmiten jätepakkaaja-autoon peräporttiin.
Jäteastiat sijoitetaan yleensä jätekatokseen tai astiasuojaan.
Teräksestä valmistettuja jätesäiliöitä löytyy eri kokoluokissa ja erilaisilla tyhjennys- ja täyttömekanismeilla varustettuina. Valmiiden jätesäiliöiden valikoima on todella monipuolinen ja säiliöt ovat tarvittaessa helposti räätälöitävissä käyttäjän tarpeeseen.
Esimerkkejä teräksisistä jätesäiliöistä ovat jäteauton takaosaan, eli peräporttiin, erityisellä vinssillä tyhjennettävät säiliöt: pikakontti ja kombikontti, etulastaajalla varustetulla jäteautolla tyhjennettävät säiliöt: etulastaajakontti ja kombikontti sekä nostoperusteiset jätesäiliöt kuten F-box. Kuorma-autolla ja vaihtolavalaittein tyhjennettäviä ratkaisuja on myös erilaisia.
Tyhjennykseen nostosäkki vaatii nimensä mukaisesti nostovälineen, eli nosturin. Tyhjennys onnistuu perinteiseen jätepakkaaja autoon tai lavalle. Kuljettaja nostaa säkin tyhjennysvälineen päälle ja vapauttaa säkin lukituksen, jolloin säkki tyhjenee pohjan kautta.
Nykyaikainen nostosäkkisäiliö on varustettu pikanostovarustuksella, jossa nostosäkki ja sen nostovarustus on kiinnitetty suoraan jätesäiliön kanteen.
Nostokaluston saatavuus omalla alueella kannattaa aina varmistaa ennen syväsäiliöiden asentamista omalle kiinteistölle. Voit olla yhteydessä myös Finncont® -jätteenkeräysjärjestelmien asiantuntijaan.
Jätepuristin on kompakti tilansäästäjä jätteenkeräykseen. Puristin mahtuu käytännössä yhteen perheautolle tarkoitettuun parkkiruutuun. Yhteen normaalikokoiseen jätepuristimeen tyhjenee n.114 kappaletta 660 litraista jäteastiaa.
Jätepuristimen tyhjentäminen vaatii vähän enemmän tilaa. Koukku- tai vaijeritartunnoin varustetun kuorma-auton on päästävä lähes kohtisuoraan peruuttamaan jätepuristimen eteen. Tilaa on hyvä varata esimerkiksi kaksi kuorma-auton mittaa sekä jätepuristimen vaatima pituus. Leveyssuunnassa tilaa on hyvä varata myös jätepuristimen täyttäjää varten.
Jätepuristimen hankinta on taloudellisesti kannattavaa silloin, kun 600 litraisia jäteastioita on tyhjennettävä vähintään 10 kertaa viikossa.
Koko asiantuntevan henkilökuntamme yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.jätteenkeräys.fi
Jätesäiliöiden sijoittelussa on ensisijaisen tärkeää huolehtia paloturvallisuudesta, sillä esimerkiksi suurin osa tuhopoltoista syttyy ilkivalloin tuleen tuikatusta jäteastiasta. Paloturvallisuutta voi lisätä huomioimalla turvaetäisyydet ja sijoittamalla jäteastiat riittävän kauas rakennuksista, käyttämällä lukittavia jätesäiliöita tai palo-ostatoituja lukittuja jätekatoksia. Maahan upotettu syväsäiliö lisää paloturvallisuutta, koska säiliötä ei saa siirrettyä ihmisvoimin paikaltaan.
Finanssialan keskusliiton sivuilta löytyy yleinen ohjeistus tuhopolttojen torjumiseen.
Suosittelemme tarkistamaan kuntakohtaiset rakennus- ja paloturvallisuusmääräykset oman kunnan vastaavalta viranomaiselta.
Jätteiden kierrätys
Suomessa kunnan vastuulla on vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte. Jätteenkeräyksen järjestämisessä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja: osissa kuntia jätteenkeräys on kunnan kilpailuttama ns. kunnallistettu jätehuolto ja osissa kuntia toimii sopimusperusteinen jätehuolto, jossa kiinteistön omistaja tai taloyhtiö voi kilpailuttaa jätehuoltonsa itse.
Kunnalliset jätehuoltomääräykset
Jätejakeiden keräys kiinteistöltä on määritelty kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä, joista selviää esimerkiksi mitä nimikkeitä jätejakeille alueellanne käytetään tai montaako eri jätettä kiinteistön asuntojen määrän perusteella tulee kerätä.
Suomen kuntien kaikki jätehuoltoyhtiöt jätehuoltomääräyksineen löytyvät Suomen Kiertovoima ry:n sivuilta tai kunnan jätehuoltoneuvonnasta.
Voit kysyä jätejakeista sekä jätehuoltomääräyksistä myös meiltä.